torstai 30. kesäkuuta 2016

30.06.2016

Tullut valtavasti kommentteja postauksien uupumisesta. Mielihalu kirjoittamiseen on edelleen suuri, mutta palaan kirjoittelun pariin lähitulevaisuudessa, sillä tällä hetkellä en - Palaan bloggaamisen pariin uuden blogin kautta, mutta ei hätää! Uudelleenohjaan vanhan blogin uudelle sivulle ja löydätte uuden blogin sen vuoksi ilman turhiä etsimisiä. :)

Tämän blogin osalta mielenkiinto on mennyt, kuten olette varmasti huomannut. Uusi blogi tulee edelleen olemaan lifestyle -aiheinen, mutta aijon jatkossa panostaa enemmän blogin laatuun ja uudelta pohjalta toivoisin motivaationkin palautuvan. :)

Palataan mahdollisimman nopeasti,

Rakkain terveisin,

Miika S.

maanantai 16. toukokuuta 2016

Kaarnalaivalla

Tarkoitus oli seuraavaksi tehdä postaus, jossa esittelen joitakin viime aikaisia ostoksia. En kuitenkaan ole kerennyt, tai oikeastaan onnistunut sopimaan kenenkään kaverin kanssa kuvauspäivää, joten siirsin tuon postauksen nyt sitten sivuun ja päätin tähän väliin nyt tulla kirjoittamaan edes jotakin.

Mä oon tuhlannut ihan sairaasti rahaa viime kuukausina erilaisiin fitness- ja urheiluvaatteisiin, toivoen, että niiden kautta saisi vähän lisäintoa tuohon liikkumiseen. Ja totta kai taustalla on myös tämän hetken trendit - niin on kivan näköisiä tällä hetkellä markkinoilla olevat kledjut, että kyllä ne päällä kelpaa viilettää! Kaikin puolin miellyttävä näky. :) Ehkä noistakin tulee sitten postausta, kun Jonin kanssa päästään treffaamaan taas!

Mitä muuta mun elämään kuuluu, kuin pelkkää shoppailua ja lenkkipolkuja? No hyvää ruokaa ja loistavia ystäviä! Musta tuntuu, että elämässä on nykyään täydellisessä balanssissa kaikki elementit - Ystäville löytyy aikaa ja ne täydentää arkea loistavasti. Mulle meinaan ei ole aina itsestäänselvyys ystävien näkeminen, vaikka tällainen ylisosiaalinen ihmisolento olenkin. :) Oon niin iloinen, että oon oppinut arjessani näkemään ystäviäni myös työpäivien jälkeen eikä sosialisointi pääosin keskity vain vapaapäiviin tai yöelämässä törmäämiseen. Ennen se oli vähän pahatapa, että luovutti rankan työpäivän jälkeen ja heittäytyi lähinnä vain television eteen töiden jälkeen - mutta pienellä väkisin vääntämisellä tuonkin tavan voi kääntää siinä missä sisäisen kellonsakin! Sitä oppii jaksamaan ja lopulta saa energiaa elämästä (niin ja uni tulee kivemmin illalla :D).



Emmin vuohenjuustosalaatti ilman vuohenjuustoa.. :D

Käytiin Emmin kanssa syömässä ja vaihtamassa kuulumisia pienen eron jälkeen. Me ollaan tässä vuosi nähty ihan yhtenään toisiamme ja pakko sanoa, että jos on viikko ettei nähä, niin kyllä siinä alkaa jo vähän ahdistaa, kun ei pääse vaihtaa kuulumisia! Sellasta henkistälääkettä, kun pääsee vuotaa omia juttujaan ja kuuntelemaan toisen omia. ^^' / Ravintola Kaarna


En tosin kyllä ole mikään malliesimerkki tuossa vuorokausirytmin noudattamisessa, kun itse olen niin vahvasti yöihmisiä - Parhaani kuitenkin yritän, kun haluan nauttia mahdollisimman paljon aurinkoisista päivistä, ..etenkin, kun teen niin paljon iltvuoroja. :)

Mä eksyn kuitenkin luvattoman usein tekemään salitreenini töiden jälkeen, keskiyön aikoihin ja sen johdosta herätyskello väkisinkin siirtyy sen pari tuntia eteenpäin. Sitä päivää odottaessa, kun oppii nauttimaan (ja raahautumaan) aamusalille yöllä hikoilemisen sijaan! Joo, jos jollain on hyviä vinkkejä, niin arvostan jos jaatte niitä tänne suuntaan - Tahtoisin oikeasti kasvaa tässä asiassa. ^^'

Miika S.

Snapchat @pikahutz

maanantai 9. toukokuuta 2016

POKS

Huh huh! Josko sitä pikkuhiljaa olisi poika selvinnyt vapusta. Vappu oli aika rankka eikä sitä yhtään keventänyt suhteellisen rankat työkuviot. Kerkesin töiden oheella itsekin hieman juhlimaan vappua, mutta voimat loppuivat kyllä ihan muista syistä, kun biletyksestä. :)

Meni tässä melkein viikko palautellessa voimiaan. Kertoo varmaan teillekin jotain, jos meikäläinen vietti vapaan viikonloppunsa clubien sijaan nukkuessa. :D Mulla on muutenkin ollut viime aikoina vähän sellainen olo, että kaipaa muutosta elämäntavoissa - Ei ihan rytmissä nyt kyllä mene! Kuten useammat teistä tietää, niin mulle tulee tuo elämäntaparemontti ja pitkän tipattoman aika aina syksyllä. Tälleen alkukesästähän tuollainen on luonnonvastaista, kaikkihan herää henkiin ja uusien voimavarojen löytymisen johdosta juoksee baareissa vaikka olisi aamuvuoro edessä. 


Selvennän vähän mistä tuo fiilis voisi johtua ja mitä olen pohtinyt viime viikot.

En tiedä kuinka monelle teistä on tuttu tunne, kun elimistö on ''tukossa''? Vihaan sitä oloa ja sillon kokee aina itsensä tosi väsyneeksi ja voimattomaksi. Yleensä tuollaisen olon itselleen saa, jos syö pidemmän aikaa huonosti, jättää liikunnan vähemmälle ja juoksee rutkasti baareissa. Itselläni etenkin ruokavalio vaikuttaa paljon fyysiseen oloon.


Olen tässä kuitenkin miettinyt paljon tulevaa kesää ja sitä mitä siltä haluan? Haluan nähdä kavereita, tehdä paljon kivoja uusia asioita ja pitää hauskaa. Jos mietin edeltäviä kesiä, niin onhan siellä hauskaa pidetty ja paljon nähty ystäviä, mutta liian moni päivä on mennyt pilalle edellisyön clubittamisen takia. Mitä kivaa on notkua yöt baareissa, kun voi nauttia kesäpäivästä ja auringonvalosta? ..muullakin tavalla, kun makaamalla krapulassa puistossa.



Ajattelinkin tässä, että jos korvaisin notkutut baari-illat kunnon yöunilla ja piristävällä aamulenkillä. Näin takaisin itselleni niin hyvän fyysisen olon, kuin myös parhaimmat mahdollisuudet nauttia kesästä oikeasti. Huomasin jo nyt, kun viikon menin ajoissa nukkumaan, että sitä heräsi vapaapäivinä pirteinä kello yhdeksän aikoihin ja kerkesi tekemään mielettömästi kaikkea mikä piristi.


Alotinkin Snapchatissa pienen haasteen itseni kanssa, jossa seuraajani sitten voivat kommentoida, tukea tai moittia suoriutumistani vapaamuotoisesti. Selvensin aluksi fiiliksiäni ja ajatuksiani, samalla miettien mitä tuon tulevan kesän suhteen teen ja lopulta löysimme seuraajien kanssa oivallisen kompromissin! Päädyimme ''klubittomaan'', joka ei poissulje hauskanpitoa, satunnaisia puistokännejä, suuria tapahtumia tai festareita - Sen sijaan ajatuksena oli juurikin poistaa kalentereista turhat baari-illat! Ihan loistavaa ja tuo pieni joukkopaine, joka noilta seuraajilta tulee, niin on vaan hyvästä! Ainakin viikonloppuna sen huomasi, että tuota haastetta pidettiin silmällä, kun sain illan mittaan vastailla tiedusteluihin mikä boogie ja pidinkö kiinni haasteesta. / Ja ainakin pari seuraajaa on ottanut tämän tosissaan tehtäväkseen vahtia.

Katsotaan miten käy! Ja liittykää ihmeessä mukaan, mitä sitä turhaan baareissa notkumaan, kun tuolla on päivällä kapunki täynnä tekemistä, terassit kuumia miehiä pullollaan ja puistoissa meno katossa! Eiköhän noi baarit ole jo nähty, arkena ne on ainakin ihan kuolleita ja illankulku aina sama!

Miika S.

Snapchat @Pikahutz

lauantai 30. huhtikuuta 2016

5 / 10


Mun elämä on viime aikoina ollut pitkälti pinttyneenä kaavaan: Töitä, töitä, töitä. Siinä sivussa olen kuitenkin pyrkinyt elämään niin täysillä, kuin vain pystyn ja sen takia loppu päivästä on tullut aina otettua kaikki ilo irti. Olen nähnyt melkein joka päivä jotakin kaveriani ja ylläpitänyt noita elintärkeitä ihmissuhteita parhaalla mahdollisella tavallani. Pitkälti näkeminen on mennyt dinnerin äärellä, mutta on sitä tullut paljon istuttua niin kahviloissa, kuin leffateattereissakin. Jopa lenkille olen eksynyt kamutreffeille ja voi että noista ihmisistä saa aina uutta potkua elämään! Ja siihen päälle tämä kaikki auringon määrä, katupöly ja lokkien nauru! (Okei oonpas humoristisella tuulella.. :D).

Oli miten oli, niin onnellinen olen! Sen on varmasti kaikki lähelläni olevat huomannut. :) 


Käytiin ystäväni Sarin kanssa syömässä Kiilassa. Kyseinen ravintola on minulle tuttu lähinnä brunsseilta, mutta oli ihan viihtyisä paikka myös dinnerimielessä! Alkupaloiksi valikoitui valkosipulietanat, jotka itseasiassa valitsen surullisenkin usein ravintoloissa. Noissahan on tosin aina se vaara, että joutuu pettymään mullan maku suussa - Kiilassa lantti lensi edukseni ja eteen osui maistuvat, kunnolla tehdyt etanat! Ja koska hinta oli kohdillaan, niin saatan eksyä piankin uudestaan tuohon ravintolaan näiden himoissani. :)


..kuvat oli huonoja. Päädyttiin kuitenkin lopulta Alkoon, koska mun piti hankkia pari pulloa uusia viinejä ''bileiden varalta'', ja esittelen pari ''etkoiluun'' sopivaa kivaa viiniä. Nämä seuraavat ovat minulle tyypillisiä ja kuvaavat hyvin aloitteluun sopivaa viinimakuani. :) 




KWV Shiraz -Halpa, mutta hyvä. <3




Pääruaksi valitsimme ankkaa ja viiniasiantuntijana Sari sitten valitsi meille kylkeen punaviinin; En tosin muista enään mikä shiraz kyseessä oli, mutta toverini pääsi jälleen osoittamaan asiantuntemusta, sillä kyseinen viini sopi täydellisesti tuohon tilanteeseen! Ja mikä parasta, mun makumieltymyksiin. :)

Tuosta jatkoimme vielä iltaamme pienen shoppailun merkeissä ja kyllähän kaupungilta taisi jotakin kivaa lähteä vaatekaappien täytteeksi. :)

Miika S.

perjantai 29. huhtikuuta 2016

4 / 10

Meillä oli ihan mieletön päivä Upinniemessä mun yhtien vanhimpien ystävien kanssa! Oon tuntenut Tiian ja Jennin jo ihan mielettömän pitkään ja nähdään edelleen säännöllisesti toisiamme. Osittain syy miksi en suostu edes harkitsemaan muita partureita, on se, että sillon meidän on pakko etsiä jostain kohtaa kalenteria väkisin aikaa eikä vahingossa pääse näkemisien välille kertymään liikaa aikaa. :) Tiia kun vastaa meikäläisen hiuksista!


Lähdin Upinniemeen viettämään vapaapäivääni. En tiennyt mitä päivä tuo oikeastaan tullessaan, joten otin varuilta yökamat mukaan - Mukavampi olla, kun ei tarvii tuijottaa kelloa ja miettiä liikaa sitä mitä voi tehdä.

Kirkkonummen juna-asemalta meikäläisen kyytinsä nappasi Jenni ja ajeltiin sitten yhdessä Tiian luokse. Yhdessä me kolme sitten mietittiin päivälle pläänejä ja lopulta me päätettiin lähteä syömään Kirkkonummen Bistro Omat'iin - Ennen tuota Tiia kuitenkin siisti meidän molempien hiuksia, jotta kehtasi lähteä meidän kanssa kaupungille. ^^'

 



Tuota Bistro Omat'tia voin suositella ihan hyvillä mielin. Hinta laatusuhde erinomainen!
Ja kaiken lisäksi ravintola on kuulemma saanut maininnan Michelin oppaassa, joka itseasiassa oli näiden mun tyttöjen perimmäinen syy lähteä juuri kyseiseen ravintolaan. Heiltä meinaan löytyy niin ammattitaitoa, kuin intohimoakin ravintola-alaa kohtaan. 

 

Parhaat etanat joita olen tämän vuoden puolella syönyt!
Ehdottomasti.


Meillä venähti tuolla illallisella sen verran monta tuntia, että aurinko oli kerennyt jo karata täydellisesti metsien taakse ja me sitten ajeltiin takaisin puomin turvalliselle puolelle, sinne varusmiesalueen suojiin pitkät päällä Cascadan Every time we touch huutaen. Sen verran kauan tuo matka Kirkkonummelta Upinniemeen kestää, että kerettiin noilla pimeillä teillä popittaa muutama muukin teinivuosien hitti. :D









 
Itseasiassa me ei menty suoraan Tiian luokse, vaan sen sijaan käytiin kertsillä, ..eli joku upseerikerho, jossa nuo puolustusvoimilla töissä olevat henkilöt saattoivat iltaansa viettää. Ja ette usko kuinka paljon mua jännitti sinne mennä, kun ajattelin valmiiksi sitä kuinka paljon meitsi poikkesi ''kuvioista'' tuolla. :D 

 

Me kuitenkin selvittiin tuostakin reissusta ihan hengissä ja siirryttiin lopulta Tiian luokse jatkaa meidän tyhmille jutuille nauramista ja tuli siinä samalla siistittyä vähän kulmakarvojakin sekä avauduttua miehistä. Mistäs muustakaan.. ? :D


Mun rakkaat naiseni. <3

Lopulta me käperryttiin nukkumaan ja tiedätte varmaan sen mielettömän fiiliksen, kun makaa ystävien kanssa pimeässä huoneessa - Makoilee selälleen ja jatkaa syvällisten puhumista, sellaista filosofista pohdiskelua. Siinä karkaa helposti omatkin ajatukset syntyihin syvihin. ^^ ..No lopulta nuo nukahdi, kun meikäläisen ajatukset karkasivat liian pitkäksi aikaa eikä tullut heitettyä takaisin kommenttia tarpeeksi nopeasti. :D

Miika S.

torstai 28. huhtikuuta 2016

3 / 10

Kampin viidennes kerros kokee juuri tällä hetkellä kovan käden uudistuksia. Tuo legendaarinen kerros ei pelkästään tuo mieleen niitä teinivuosien muistoja - Niitä, kun ensin sitä raahattiin jokainen penni tuon aikaiseen feiföritti liikkeeseen, Gallery:an. Tai niitä, kun shoppailun sijaan aikaa tapettiin muuten vain hengailemalla. Viime aikoina tuolla on tullut vierailtua lähinnä ravintola Cafè Johdon takia.

Niiin! Jos yökerho The Tigeria ei lasketa! Tuo viidennessä kerroksessa sijainnut ravintola sulki juuri hetki sitten ovensa ja samalla siirsi palan omasta nuoruudestani historiaan. Olen seurannut Kampin Tiger'n elämänkaarta koko sen ajan, kun se on ollut pystyssä - Siellä on tuuletettu menemään lukion opiskelijabileet 100 aamun bileistä kaikenlaisiin teemabileisiin ja luonnollisesti koettu paljon sellaista, jotka ovat jääneet osaksi sitä kirjoa jota tullaan muistelemaan vielä sillon, kun jalka ei tamppaa niin vauhdikkaasti (sinne tosin on vielä aikaa... Toivottavasti! :D). 

Vähän harmittaa, että tuo paikka sulkee ovensa. Se oli kuitenkin paikkana sellainen minne meni joskus kaikkein mieluiten - Tietyn fiiliksen paikka. :) Ja tuota paikkaa, kun on tullut joskus vähän promottuakin, niin päässyt tutustumaan niin työntekijöihin, kuin siihen upeaan promoryhmään sekä niihin kanttistyyppeihin. :)

Osallistuttiinkin tuon clubin hautajaisiin kavereiden kanssa lähtemällä tuhoamaan niitä lipastossa lojuvia drinkkilippuja - Niitä, kun tässä on vuosien aikana kerääntynyt. En tosin ymmärrä miten niitä on kerääntynyt kovempaa tahtia, kun mitä niitä on keretty tuhoamaan.. ^^'

..no noissa hautajaisissa me tietysti erehdyttiin pari kertaa puhumaan haikeina kaikesta mitä tuollakin on koettu ja siis härregod! Fläsärit iski voimakkaasti ja verkkokalvoille pamahti alkuperäisen Kampin Tigerin tilat - Joskus tuo clubi oli oikeasti näyttävästi kahdessa kerroksessa ja meno mahdoton! Siis ensimmäisiä clubikokemuksia juurtaa noista ajoista - Itseasiassa heti kun miettii niin iskee fläsäri, kun kontataan kavereiden kanssa ylemmän kerroksen tanssilattialla etsimässä lukiokaverin korvakorua ja siinä sitten iskee silmiin sammakkoperspektiivistä katosta tuijottava tiikerin muotoinen sisustuselementti. Se oli kyllä hieno sisustuelementti ja muistan edelleen ne punaset valospotit mitkä sen silmistä loisti, käänsi kyllä joka ilta humala-asteesta huolimatta katseen itseensä ja taisi se pariin valokuvaankin vuosien aikana päätyä. :D


''Miljoona muistoa ja miljoona menetettyä muistoa''.


Heräsikö mietteitä siitä, miksi yökerho sulki ovensa? Kuten postauksen alussa totesin, niin Kampin viidennes kerros kokee tällä hetkellä rajua uudistusta! Tuonne Helsingin kattojen ylle nousee Kampin ravintolamaailma ja pian siellä bilettämisen sijaan päästään nauttimaan lounasta kauniiden maisemien äärellä. :) En oikein itsekään tiedä mitä tarkalleen on luvassa, mutta jään mielenkiinnolla odottamaan!

Osa postauksen kuvista peräisin
The Tigerin Facebook-sivuilta.


The Tiger'ssa noita tiikerin ''päitä'' nyt oli useampi
kappale, mutta tuo kyseinen moment tapahtui alla olevan kuvan miljöissä.. :D





..Niin ja onneksi noita viihtyisiä yökerhoja Helsingistä nyt löytyy jokunen jos oikeasti tekee mieli ulos lähteä! Eiköhän jokainen nyt ilmojen lämmetessä löydä mieluisensa, kun yöelämä herää taas henkiin ja porukka alkaa viihtymään kodin ulkopuolella. ^^'

Meikäläisellä yhtä tiettyä suosikkia ei koskaan ole ollut, eli nähtäväksi jää missä sitä aikaa sitten juhliessa tulee tapettua! :)

Miika S.

tiistai 26. huhtikuuta 2016

2/10! Tulee kiire

Tässä pienen kirjoittelutauon aikana on luonnollisesti ehtinyt sattua yhtä jos toista! Kuten esimerkiksi meikäläisen synttärit! Tänä vuonna, kuten jokaisena edellisenäkin vuonna, suunnitelmia ei ollut. En tiedä mikä siinä on niin vaikeata muistaa oma syntymäpäivä, mutta joka vuosi sitä havahtuu vasta viikkoa aikaisemmin tuohon. Yleensä olen ottanut jalat alle ja karannut ulkomaille. En tiedä mikä tuossa todellinen syy on, mutta itselleni asiaa olen järkeillyt sillä etteipähän tarvitse järjestää juhlia. Ja onhan se kivempi fiilistellä vuosia vieraissa maisemissa, vauhdikkaammissa kuvissa. :)


Tänäkin vuonna siis läheisimmät kaverini kokivat tuon epätoivoisein puhelinkierroksen, kun soitin heidät läpi tiedustellen pääsisikö kukaan lähtemään kanssani pienelle reissulle - Töistäkin, kun onnistuin järjestämään vapaata. Tästä nyt voisin kirjoittaa paljonkin, mutta yhtä tyhjän kanssa ~ En saanut ketään mukaani ja kyllähän siinä fiilis meni! Eikä pettymystä vähennä sekään, että olin suunnitellut täydellisen reissun, jossa olisi päässyt samalla näkemään Prahan sekä Amsterdamin, mutta v*tuiksi meni. Kerkesin meinaan oleen ihan fiiliksissä tuosta, kun yksi kaveri lupaili lähtevänsä, mutta loppu vaiheessa siitä ei sitten enää kuulunutkaan mitään. / Nyt teistä osa ajattelee, että miksi en vain lähtenyt yksin? Sitä on kokeiltu ja voin kertoa, että yksin en kyllä synttäreitäni halua lähteä juhlimaan - Yksin voisin kyllä lähteä muuten reissuun, itseasiassa olisi kivakin päästä sellaiselle rennolle ja rauhalliselle matkalle ihan vain oman itsensä kanssa. :)

No näin tuossa synttäreitä edeltävänä päivänä Jania ja Jannaa kahvin merkeissä keskustassa. Keskusteluhan lähti auki sillä, kun kerroin kuinka surullinen olin ettei ollut minkäälaisia synttärisuunnitelmia ja Janiltahan tuli heti sympatiat. Pienen rupattelun jälkeen kaivoin läppärin laukusta ja aloin selailemaan netistä uudemman kerran matkoja yrittäen samalla innostaen heitä. Jani kuitenkin ampui suunnitelmani alas kertomalla, että hänen passinsa oli juuri vanhentunut. Lentojen seilailu vaihtui sitten erilaisten kylpylöiden ja skyhotellien rämpyttämiseen Tallinnasta, ..itseasiassa innostuin tästä reissusta kovastikin, koska ystäväni avasi juuri Tallinaan homobaarin! Ja vaikka tuota baaria ei vielä tuolloin ollut avattukaan, niin lupasi ystäväni pitää meille privabileet tuolla! ( Jos kyseinen baari kiinnostaa seuraavalla reissulla, niin löydätte lisää tietoa TÄSTÄ ).



 Lopulta me tajuttiin, että tuon suunnitelman pilasi edelleen se passin puute ja lopulta jollain meillä mieleen pälkähti, ettei Ruotsin risteilylle sellaista tarvinnut. Kello oli sen verran paljon, ettei netistä enää noille risteilyille kuitenkaan saanut matkoja ja olinkin heti yhteydessä pariinkin ystävääni jotka toimivat Viking Linellä ja tiedustelin nopeasti miten saisin vielä liput laivaan, joka lähti ~ tunnin päästä. Onneksi vastauksen sai nopeasti ja meille kerrottiin, että liput sai terminaalista, mutta aikaa oli puoli tuntia. :D

Siinä tuli aika tuli perseen alle, kahvit naamaan ja juostiin kiireellä mun luokse. Onneksi mulla on aina puoliksi pakattu äkkilähtölaukku valmiina, joten ei sinne tarvinnut, kuin heittää hammasharja ja passi niin päästiin hyppää taksiin ja suuntaa Katajanokalle. Janna ei noin kiireellä lähtenyt mukaan, mutta onneksi Jani oli kuitenkin spontaani! ..itseasiassa se taisi olla Janillekin mieluinen tapa viettää pari seuraavaa päivää, joten hyvillä mielin lähettiin aalloille. 



Laivalla meillä meni hienosti! Menomatkalla mä olin lärvit, paluumatkalla sen roolin hoiti Jani. :D Ainut asia mikä meitä tuolla risteilyllä harmitti, oli ihmiskato - Nuoria ei etenkään näkynyt missään. Onneksi meille ei tuota kuitenkaan ongelmaa hauskanpito kahdestaankin. Käytiin taxfreessä shoppailemassa ja siinä keskustelun lomassa pelasimme juomapelejä ja lauloimme Spotifyn tahdissa.

Eikä meidän tarvinnut aivan kahdestaan olla, hankimme nimittäin vuorovaikutusta somekavanien kautta ja olimme aktiivisia esimerkiksi Periscopessa ja snapissa. 


..pari siiteriä. ^^'


Koska laivalta ei sitten löytynyt matkustajista seuraa, niin me joinattiin sitten show-tanssijoiden seuraan ja tanssittiin sitten heidän kanssa yön moovit. Vaikka yöunet lopulta jäikin vain parin tunnin pituisiksi, niin yllättävän virkeinä sitä noustiin Tukholmaan. Käytiin maissa vähän shoppailemassa sekä ruokkimassa nälkäistä masua.


Tuli kyllä juteltua ihan mielettömästi tuolla matkalla! Siinä kun sitä rupatteluaikaa oli niin mielettömästi eikä oikeastaan parempaa tekemistä kummallakaan. Ja siis pakko sanoa, että oli mukavaa - Tuolleen, kun avautuu ja jakaa tunteitaan kaverille, niin siinä automaattisesti syvenee välit ja luottamus kasvaa entisestään, mitä mä ainakin arvostan paljon. :)

Kyllä siinä oli ihan siis tarvettakin molemmilla jakaa kuulumisia ja sen pohjalta myös tunteitaan. Uskon, että molemmille oli terapeuttista päästä puhumaan! Sen vuoksi ei haittaa, että tälle reissulle ei lähtenyt sitä suurta bilepoppoota. :)


Ensi vuonna mä kyllä sitten räjäytän!
Aion vihdoin pitää synttärijuhlat ja pitää mielettömät juhlat ensi kertaa 
elämässäni!

Niin hullua kuin se onkin, niin en ole järjestänyt synttärijuhlia sitten seitsemän ikävuoden
jälkeen, en vaikka olenkin tällainen partyboy! :D

Miika S.